Nousin ylös aamulla, ja samaan aikaan tuli huimaus ja etäinen mutta voimakas muistikuva juuri näkemästäni unesta. Se oli vähän kuin olisi saanut turpaansa tai flashbackin jostain edellisestä elämästä. Kipeänä oleminen on inhottavaa, mutta joitain mielenkiintoisia elämyksiä sekin tarjoaa. Valitettavasti hetki humahti ohi niin nopeasti, etten ehtinyt saada mielikuvasta otetta.
Taas soi KoRn:
"I thought it would be fun and games
instead it's all the same
I want something to do
need to feel the sickness in you
I feel the reason as it's leaving me, no, not
again
its quite decieving as I'm feeling the flesh made
me bad"
Ja muuten David Bowien Heroes on kaikessa yksinkertaisuudessaan yksi nerokkaimmista biiseistä maailmassa.
En osaa puhua itsekseni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti