unia

Uni 1.4.

Olen menossa johonkin halpiskauppaan, kai Ruokavarastoon tai Tarjoustaloon, kysymään pääsisinkö sinne oppisopimuksella töihin. Jotenkin onnistun puhumaan asiasta päättävän henkilön pyörryksiin, ja sovimme että aloitan jo toukokuussa. Sitten lähden ulos kaupasta ja kävelen katua alaspäin. Seuraavalla poikkikadulla on pieni elektroniikkaliike, josta saa viidellä eurolla televisioita. Käyn siellä, mutta en oikein muista mitä siellä tapahtuu. Ensin kai kävelen liikkeen ohi ja palaan sitten takaisin etsimään sitä.

Kun lähden liikkeestä, näen jonkun tutun ja selitän hänelle, että pääsin Ruokavarastoon töihin. Sitten jatkan matkaani alas rantaan. Poikani on mukanani, olemme menossa uimaan. Juuri kun aiomme mennä veteen, näen horisontin tummuvan. Sanon pojalleni: "Katsopa, noin kauhean tummia pilviä tulossa kovaa vauhtia tännepäin!" Sitten tajuan etteivät ne mitään pilviä ole vaan hävittäjälentokoneita. Ne näyttävät ensin suuntaavan kaupungin ohi, mutta kääntyvätkin sitten kohti ja lentävät suoraan rannalle. Yksi syöksyy minua kohti, ojennan käteni ja nappaan kiinni - sillä se onkin vain vihainen ankka, jonka nokasta onnistun saamaan otteen. Toisella kädelläni torjun toisen ankan. Äkkiä koko ranta on täynnä kuolleita ankkoja ja miehiä, ja ilmeisesti ankkojen tarkoitus on tappaa naiset maailmasta.. jotta suuri jumalatar (joka hohtaa taivaalla auringon paikalla) voisi hedelmöittää miehet valollaan.

Jumalattaren kasvot ovat käsissäni ja muotoilen niitä kuin sulanutta, pehmeää juustoa. Kasvoihin tulee reikä, ja siitä virtaa valoa..

En muista enempää.


Uni 2.4.

Olen tulossa terveyskeskuksen suunnalta, moottoripyörällä, joka oikeastaan on polkupyörä. Takanani on seurue, joka koostuu pääasiassa vanhoista koulukavereistani. Tien viereen on ilmestynyt iso Prisma-kauppakeskus, ja ihmettelen sitä suureen ääneen. On talvi, paljon lunta kaikkialla. Prismaa ihmetellessäni onnistun missaamaan jonkun risteyksen, ja niin olen yhtäkkiä oudolla metsätiellä.

Minun pitäisi löytää luokkakaverini ja lähteä heidän kanssaan juomaan tequilaa, mutta metsä on vähän omituinen, polkuja jyrkänteen reunalla ja rikkoutunutta lasia. Aion mennä mukaan myöhemmin.

Päädyn jotenkin äitini luokse, tarkoitukseni on vaihtaa vaatteet ja lähteä mukaan tuohon kummalliseen luokkakokoukseen. Olen saanut käsiini listan sarjamurhaajista, ja veljeni nimi on listalla. Menen kysymään häneltä, mitä se tarkoittaa. Hän ei vastaa kysymykseeni, juttelemme jostain muusta. Hän näyttää oudolta, lapselliselta, ja hänellä on samanlaiset hiukset kuin pojallani. Poikanikin on paikalla, heijaan ja roikutan häntä ja hän kikattelee. Yritän houkutella veljeäni mukaan illanviettoon. Vaihdan vaatteet ja kiroan, että kello on jo kahdeksan, en enää ehdi Alkoon. Kysyn äidiltä, onko talossa tequilaa ja hän alkaa etsiä. Huomaan, etten voikaan laittaa niitä vaatteita jotka olin aikonut, ja vaihdan toiset.

Äkkiä olenkin jonkun bändin keikalla, repivää rokkia, naislaulaja. Aion mennä lavan eteen riekkumaan, mutta herään.