Levottomuus. Loputon, aluton, muodoton, hahmoton, katala, hankala levottomuus. Pyörin, hytkyn, naksuttelen, naputtelen, hyräilen, poksahtelen, ritsahtelen, kopsahtelen. Karuselli pyörii. Päässä. Sisällä. Yöllä ja töissä. Ja aina, mutta varsinkin. Olen heilahduksen tai kahden päässä haltioitumisesta, niin kuin aina keväällä.
Kevät! Mitä! Elämä! Elämä? Sinne, tänne, tästä tonne, eiku, mutku, noku! Hei! Missä tolkku, missä tarkoitus? Olen peili, varoitus: Älä ajelehdi, näin käy, tulet tällaiseksi. Enkä edes välitä. Jonkun pitää olla vastuuton, jonkun pitää tehdä virheet! Minä olen aina ollut se, jatkan siis! Silti mietityttää. Yhtä lailla palaa loppuun se, joka on kuin minä, kuin se, joka tekee kaikkensa ollakseen mahdollisimman vähän kuin minä.
On hauskaa olla irrallaan ja etsiä, mutta soisin suunnan jo löytyvän.
(Niin joo, meemivastaukset löytyvät edellisen postauksen kommenttilaatikosta!)
keskiviikkona, maaliskuuta 19, 2008
lauantaina, maaliskuuta 15, 2008
saat hyppiä muttet kävellä
Lilithillä oli tämmöinen juttu. Saa jättää viestiä kommenttilaatikkoon, jos haluaa itsestään kerrottavan!
Kirjaa nimesi kommentointiin niin kerron sinusta
1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
2. Kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
8. Jos teen tämän sinusta, laitathan tämän blogiisi.
Ja näin kertoi Lilith minusta:
Neiti Minkkinen:
1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
Neiti Minkkinen on aika lailla anonyymi, en muista että olisin teksteistä koskaan bongannut viitteitä asuinpaikkaan tai muuhunkaan tunnistettavuuteen.
2. Kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
Nirvana. Melankoliaa.
3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
NIN ja hillitön, lähes yletön lukeminen
4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
Taiteellisuudesta. Itse olisin sitä mielelläni, mutta ei irtoo, ei.
5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
Kyselin kerran että kuka minua lukee ja ilmoittauduit kommenttilaatikkoon.
6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
No minkistä tietenkin!
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
Jos nimimerkkiäsi sinuteltaisiin, mikä se olisi? Että jos sinunkaupoille tässä.
(Vastauksena viimeiseen: luulenpa, että varminta olisi vääntää joku oma lempinimi)
***
Loviisan ajatuksia minusta:
Ja lopuksi Tiia:
1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
Neiti Minkkinen, kuulostaa salaperäiseltä…
2. Kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
Kaikki David Lynchiiin liittyvä.
3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
No tämän sanoit jo itsekin - neulominen, lukeminen ja vihreä. Lisään tähän listaan elokuvat, kyllä meillä samanlaisia kiinnostuksia niissäkin löytyy!
4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
Luovuus.
5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
Siellä Eräällä Foorumilla kuva sinusta ja lapsestasi sekä kotinne joulun aikaan. Kaunista.
6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
Kyllä sinussa jotain kissamaisuutta on.
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
Onko tatuoinnillasi jokin tarina? (Olin kahta päivää vaille 18, haaveillut tatuoinnista vuosia. Menin liikkeeseen, selasin albumia kunnes kissa tuli vastaan. Siitä tuli samanvärinen kuin edesmenneestä kissastani, joka tuli luokseni sinä jouluna kun olin neljän. Luonteikas ja kiltti kolli, kujakissojen sukua. Naukusti.
***
Muuten ei mitään jänskää uutta ole tapahtunut. Elämä on ollut jotenkin hankalaa, johtunee unen vähyydestä, ja kaikki pienetkin harmit iskeytyvät kasvoille märän rätin tapaan. Viikonloppukaan ei paljon pelasta kun suunnitelmat muuttuivat pyytämättä. Olen kiukutellut kaikille koko viikon, ja sama linja jatkuu varmaan vielä seuraavankin.
Olen saattanut kuunnella vähän liikaa Sydäreitä, sillä viime yönä näin unta että olin orkesterin keikalla taas. Se keikka vain ei loppunut ollenkaan, aina tuli encore. Viimeisillä kerroilla lavalle astuivat poikkihuilua soittava Tuomas ja bassonsa sähkökitaraan vaihtanut Tomi esittämään jonkin herkän dueton. En muista mitä tarkalleen, mutta somasti he seisoivat päät yhdessä nuottitelineen edessä ja heläyttelivät kauniita melodioitaan. Minä kömmin esiin lavan alta, jonne jostain syystä olin ryöminyt, ja heiluttelin molemmissa käsissäni muhkeaa avainnippua hyppien samalla riemukkaasti pitkin nurmikkoa. Aamulla herätessäni päässäni soi (kuten varmaan oli koko yön soinut) 100 rikki. Ah!
Tänään oli niin tylsää, että päätin vihdoin opetella käyttämään MySpacea. Siellä siis ollaan, saa ryhtyä kaveriksi, jee! En kyllä oikein tiedä mitä siellä pitäisi tehdä, mutta sama ongelma on elämänkin suhteen, ja silti hengaan mukana. Hahaa.
Kirjaa nimesi kommentointiin niin kerron sinusta
1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
2. Kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
8. Jos teen tämän sinusta, laitathan tämän blogiisi.
Ja näin kertoi Lilith minusta:
Neiti Minkkinen:
1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
Neiti Minkkinen on aika lailla anonyymi, en muista että olisin teksteistä koskaan bongannut viitteitä asuinpaikkaan tai muuhunkaan tunnistettavuuteen.
2. Kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
Nirvana. Melankoliaa.
3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
NIN ja hillitön, lähes yletön lukeminen
4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
Taiteellisuudesta. Itse olisin sitä mielelläni, mutta ei irtoo, ei.
5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
Kyselin kerran että kuka minua lukee ja ilmoittauduit kommenttilaatikkoon.
6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
No minkistä tietenkin!
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
Jos nimimerkkiäsi sinuteltaisiin, mikä se olisi? Että jos sinunkaupoille tässä.
(Vastauksena viimeiseen: luulenpa, että varminta olisi vääntää joku oma lempinimi)
***
Loviisan ajatuksia minusta:
1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
Neiti minkkinen, elintärkeä mulle. Tai ehkä ennemminkin ihminen minkkisen naamion takana. Piristäjä ja pahan päivän parantaja, joskus jopa vahingossa. Ihana.
2. Kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
Noniin, tekisinkö luettelon? Vastaan Smashing Pumpkins, vaikka muitakin on lukemattomat määrät. Kurpitsat ovat kuitenkin täyttäneet elämääni eniten ja ihan pelkästään sinun vuoksesi.
3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
Ystävät, musiikki, sarkasmi. Myös leffainnostus, joskin leffamaku taitaa ainakin toistaiseksi olla erilainen. Ei varmaan ole kauaa, kun joud.. pääsen lähemmäs vaikutuspiiriäsi.
4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
Monista asioista! Ilmeisimpien ulkonäköön ja taiteellisuuteen liittyvien asioiden lisäksi myös mm. oivaltavasta ja sujuvasta, virheettömästä tekstistä.
5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
Jollei lasketa niitä ohimeneviä vilahduksia siellä eräällä keskustelufoorumilla, muistan erään valokuvan, jonka joskus näytit. Sinä ja lapsi. Mietin, että ei tuo näytä yhtään siltä!
6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
Jänes! Ei tarvinne perustella.
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
Hmm.. Kysyä... Onko tämä nyt se kohta, jossa kositaan?
***
Näin tuumii minusta Careliana:
1. Kerron sinusta jotain.
Mystinen, kiehtova hahmo. Ei levittele persoonaansa (joo luitko väärin? sanoin "per-soo-naan-sa"!) kuin avointa kirjaa, mutta tuttavuuden syventyessa paljastaa itsestään jatkuvasti uusia kykyjä ja hienoja ominaisuuksia.
2. Mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
Twin Peaksin tunnari. Kahdestakin syystä: ensinnäkin David Lynchin takia ja toisekseen siksi, että siinä tunnarissa on jotain samanlaista eteerisyyttä kuin sinussakin.
3. Jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
Mieltymys kirjoittamiseen. Ja poikamme puhuvat samaa kieltä.
4. Mistä saattaisin kadehtia sinua.
Kuvataiteellisesta lahjakkuudesta, kädentaidoista. Kyvystä haltioitua.
5. Ensimmäinen muistoni sinusta.
Edelleen ensivaikutelma ensimmäisellä livetapaamisella: Wow mikä kaunotar! Mutta vähäpuheisempi kuin kuvittelin (no okei joo, jos paikalla ollaan minä ja Lappis, on kai turha kuvitellakaan että muut mitään puheenvuoroa saisi).
6. Eläin, josta tulet mieleeni.
Heh, luulitko että toistan sen taannoisen vertaukseni? Lällällää, enpäs. Vaan valitsen ison kissan sinullekin, tiikerin: kaunis ja kiehtova mutta ei ihan helposti lähestyttävä. Ja poikastasi puolustat ja suojelet viimeiseen raitaan asti, aina.
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
Miksi et halua, että sinua pidetään ennen kaikkea taiteellisena ihmisenä? (Vastaus: En tiedä. Ehkä siksi että taiteellisuus ei kerro ihmisestä oikeastaan mitään. Eikä siitä tähän mennessä ole ollut juurikaan iloa. Saatan olla vähän pettynytkin siihen että en osaa toteuttaa tai hyödyntää niinkin vahvaa taipumusta.)
Ja lopuksi Tiia:
1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
Neiti Minkkinen, kuulostaa salaperäiseltä…
2. Kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
Kaikki David Lynchiiin liittyvä.
3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
No tämän sanoit jo itsekin - neulominen, lukeminen ja vihreä. Lisään tähän listaan elokuvat, kyllä meillä samanlaisia kiinnostuksia niissäkin löytyy!
4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
Luovuus.
5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
Siellä Eräällä Foorumilla kuva sinusta ja lapsestasi sekä kotinne joulun aikaan. Kaunista.
6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
Kyllä sinussa jotain kissamaisuutta on.
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
Onko tatuoinnillasi jokin tarina? (Olin kahta päivää vaille 18, haaveillut tatuoinnista vuosia. Menin liikkeeseen, selasin albumia kunnes kissa tuli vastaan. Siitä tuli samanvärinen kuin edesmenneestä kissastani, joka tuli luokseni sinä jouluna kun olin neljän. Luonteikas ja kiltti kolli, kujakissojen sukua. Naukusti.
***
Muuten ei mitään jänskää uutta ole tapahtunut. Elämä on ollut jotenkin hankalaa, johtunee unen vähyydestä, ja kaikki pienetkin harmit iskeytyvät kasvoille märän rätin tapaan. Viikonloppukaan ei paljon pelasta kun suunnitelmat muuttuivat pyytämättä. Olen kiukutellut kaikille koko viikon, ja sama linja jatkuu varmaan vielä seuraavankin.
Olen saattanut kuunnella vähän liikaa Sydäreitä, sillä viime yönä näin unta että olin orkesterin keikalla taas. Se keikka vain ei loppunut ollenkaan, aina tuli encore. Viimeisillä kerroilla lavalle astuivat poikkihuilua soittava Tuomas ja bassonsa sähkökitaraan vaihtanut Tomi esittämään jonkin herkän dueton. En muista mitä tarkalleen, mutta somasti he seisoivat päät yhdessä nuottitelineen edessä ja heläyttelivät kauniita melodioitaan. Minä kömmin esiin lavan alta, jonne jostain syystä olin ryöminyt, ja heiluttelin molemmissa käsissäni muhkeaa avainnippua hyppien samalla riemukkaasti pitkin nurmikkoa. Aamulla herätessäni päässäni soi (kuten varmaan oli koko yön soinut) 100 rikki. Ah!
Tänään oli niin tylsää, että päätin vihdoin opetella käyttämään MySpacea. Siellä siis ollaan, saa ryhtyä kaveriksi, jee! En kyllä oikein tiedä mitä siellä pitäisi tehdä, mutta sama ongelma on elämänkin suhteen, ja silti hengaan mukana. Hahaa.
keskiviikkona, maaliskuuta 12, 2008
<3 , <3
Viime viikko oli vähän kehno, mutta sen pelasti (edellisessä postauksessa markkinoidun Polkadot Cadaverin lisäksi) mahtava lauantai-ilta Libertéssä. Sydän, sydän rokkasi jälleen kerran niin että hiki lensi. Niin ja veri. Lavalla suoritettu rituaalimurha nauratti enemmän kuin mikään muu vähään aikaan. Pompittua ja riehuttua tuli pitkästä aikaa oikein kunnolla, ja vähän pakkokin oli kun kerran eturiviin oli pitänyt ängetä. Kaiken kaikkiaan ilta oli erinomaisen riehakas juuri sellaisella vinoutuneen hyväntuulisella sydärimäisellä tavalla, mutta eipä tuon bändin keikoilla koskaan tee mieli murjottaa muutenkaan.
Jos olisin selviytynyt loppuyöstä ilman venähtänyttä nilkkaa ja kadonnutta puhelinta, olisi riemua riittänyt ehkä useammaksikin päiväksi. Nilkka onneksi on palautunut jo lähes ennalleen, mutta puhelinta ei ole löytynyt edelleenkään - on kai uskottava, että se on varastettu. Harmittaa toki, mutta ei jostain syystä ainakaan vielä ihan niin paljon kuin kuvittelin. Tympeimmältä tuntuu ajatella, että kaikki ne henkilökohtaiset, tärkeät tekstiviestit ovat nyt jossain, väärissä käsissä jopa ehkä - mutta toivottavasti ne on kuitenkin tuhottu.
Tänäänkään ei ollut erityisen hyvä päivä, mutta se parani kun pääsin kotiin ja löysin eteisen lattialta tärkeää postia. Ensikuuntelulla levy vaikutti lähinnä kaoottiselta, mutta illalla, kun olin sekä eliminoinut tiski- ja pyykkivuoren että taistellut yliväsyneen, mekastavan lapsen sänkyynsä, otin lätyn uusintakuunteluun.. ja nyt se taitaa soida neljättä kertaa. Ja hyvä se on! Vähän erilaista äänimaisemaa taas, mutta toimii. Kyllä tällä kevään yli mennään!
Millaista elämä olisikaan ilman musiikkia? En taida haluta tietää.
Laitetaanpa loppuun vielä video, jonka joku ihana ihminen on kuvannut lauantaina:
Jos olisin selviytynyt loppuyöstä ilman venähtänyttä nilkkaa ja kadonnutta puhelinta, olisi riemua riittänyt ehkä useammaksikin päiväksi. Nilkka onneksi on palautunut jo lähes ennalleen, mutta puhelinta ei ole löytynyt edelleenkään - on kai uskottava, että se on varastettu. Harmittaa toki, mutta ei jostain syystä ainakaan vielä ihan niin paljon kuin kuvittelin. Tympeimmältä tuntuu ajatella, että kaikki ne henkilökohtaiset, tärkeät tekstiviestit ovat nyt jossain, väärissä käsissä jopa ehkä - mutta toivottavasti ne on kuitenkin tuhottu.
Tänäänkään ei ollut erityisen hyvä päivä, mutta se parani kun pääsin kotiin ja löysin eteisen lattialta tärkeää postia. Ensikuuntelulla levy vaikutti lähinnä kaoottiselta, mutta illalla, kun olin sekä eliminoinut tiski- ja pyykkivuoren että taistellut yliväsyneen, mekastavan lapsen sänkyynsä, otin lätyn uusintakuunteluun.. ja nyt se taitaa soida neljättä kertaa. Ja hyvä se on! Vähän erilaista äänimaisemaa taas, mutta toimii. Kyllä tällä kevään yli mennään!
Millaista elämä olisikaan ilman musiikkia? En taida haluta tietää.
Laitetaanpa loppuun vielä video, jonka joku ihana ihminen on kuvannut lauantaina:
lauantaina, maaliskuuta 08, 2008
torstaina, maaliskuuta 06, 2008
kurpitsaa ja kunniaa
Vähänkö olen otettu. Sain Lilithiltä kunniamerkin:
Ei tämmöisiä koskaan ennen ole minulle annettu! Kiitos! Ja koska hyvä pitää laittaa kiertämään, lähetän vastaavan tunnustuksen vaikkapa seuraaville blogeille:
Eipä tässä kai muuta. Paitsi viikonloppuna Sydän, sydäntä. Iih!
Ei tämmöisiä koskaan ennen ole minulle annettu! Kiitos! Ja koska hyvä pitää laittaa kiertämään, lähetän vastaavan tunnustuksen vaikkapa seuraaville blogeille:
Yllättävä käänne
Virtaa sanoista
Ajantappovideo
Tunnustuksen on ansainnut tietysti myös itse Lilith, jonka riemastuttavan piikikkäitä päivityksiä olen innoissani ravannut lukemassa aina siitä lähtien kun blogien ihmeelliseen maailmaan ajauduin. Haluaisin palkita myös pari muuta blogia, mutta koska ne ovat salasanan takana tai muuten sellaisia etteivät niiden kirjoittajat välttämättä julkista tunnustusta kaipaa, lähetän tässä vain salaisen, supercoolin vilkutuksen: you know who you are..!
Sitten vieläkin (!) kiihdyttävämpiin asioihin: The Smashing Pumpkins, maanantai, Jäähalli, aaahhh!!! Vaikka Billy ei tajunnutkaan kosia minua, olin silti varsin tyytyväinen illan antiin. Keikka käynnistyi melko vaisusti, luulen että yleisö olisi päässyt paremmin mukaan vähän räväkämmän aloituksen myötä, mutta vähitellen tunnelma lämpeni ja lopulta suorastaan räjähti käsiin. Olen kuullut illasta sekä erittäin pettyneitä että sangen kiittäviä arvioita, ja omakin mielipiteeni on hieman kaksijakoinen: toisaalta harmitti, että muutamia odottamiani biisejä ei tullutkaan ja että yli kaiken rakastamani Ava Adore oli, no, pettymys, mutta siinäpä ne nurkumisen aiheet sitten olivatkin. Hieno keikka, kerrassaan; olen ihan huumassa vieläkin. Ja Billy oli ihana:
Eipä tässä kai muuta. Paitsi viikonloppuna Sydän, sydäntä. Iih!
Niin ja viekää tuo talvi hei pois. Minä en ainakaan tilannut sitä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
